Matka Mäkelä

Matka Mäkelä tarjoaa pehmeät kyydit!

Tervetuloa mukaan Matka Mäkelä Oy:n tarinaan. Tämä on tarina yli 80 vuotiaasta yrityksen alkuhetkistä nykypäivään. Onneksi yhtiö tarjoaa pehmeät kyydit nykyaisilla kulkupeleillä ja yhteyksillä. Nojaat vaan taaksepäin ja nautit matkasta.

Oppainasi tällä matkalla ovat nykyinen toimitusjohtaja Matti Mäkelä, Noora Mäkiaho ja Nelli Oksanen.

Hyvää matkaa! – trevligt resa!- Have a pleasant journey! 

 

1937 (Valdemar) – Kyläkauppiaasta liikennöitsijäksi

Yrityksen perustaja Valdemar Mäkelä, oli menestyvä kyläkauppias. 

Vuonna 1937 Valdemar osti ensimmäisen Volvo-merkkisen linja-autonsa. 1.5.1937 leimattiin ensimmäiseen liikennelupaan leima Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön toimesta. Luvassa komeilivat yrityksen perustajien, avioparin, nimet aviopari Enne Dagmar, os.Paalanen ja Valdemar Herman Mäkelä.

 Ensimmäinen vakiovuororeitti kulki reittiä Soini-Myllymäki-Keuruu. Silloinen Keuruun nimismieskin piti reittiä mahdottomana linja-autoille. Nimismies sanoi, ettei hullukaan tule niiden mäkien takaa linja-autolla, mutta niin vaan tultiin. Sen aikaisten linja-autojen moottoreista löytyi puhtia 75 hevosvoiman verran. Toisen Volvonsa Valdemar oli ostanut 1939, mutta sitten alkoi talvisota ja sinne lähti Valdemar autoineen. Valdemar kaatui Taipaleenjoella 1.1.1940, mutta autot, ne tulivat takaisin, vaikkakin romuiksi ajettuina.

 1940-1960-luvut (Enne) – Voimakkaan kasvun aika: Yritysostoja, Suomen jälleen rakentaminen, julkisen liikenteen suosion räjähtäminen

 Sodan jälkeen Suomea aloitettiin uudelleen nostamaan jaloilleen. Ihmisillä ei ollut autoja, joten julkisen liikenteen tarve kasvoi ennen näkemätöntä vauhtia. Yrityksen johtaja, kahden lapsen isä oli kuollut sodassa ja perheen äiti Enne luotsasi yrityksen kaikesta tästä läpi.

Enne Mäkelä puski eteenpäin pohjalaisella sisulla.

Hän oli maanviljelijän tytär, hänellä ei ollut ajokorttia eikä hänellä ollut kokemusta moottoriajoneuvojen hoidosta. Mutta hän uskalsi yrittää – naisena miesten alalla jo 40-luvulla. 

Enne hoiti ensin kaiken itse: oli saatava linjat kuntoon, hoidettava autojen huollot, palkattava kuljettajat ja hoidettava koti ja lapset, ja lisätienestiksi jaettava postia polkupyörällä. Antero on kertonut, että usein lähtiessään postilenkille, äiti pisti talon ovet lukkoon ja jätti pojille porstuaan piimää ja talkkunaa – sillä pärjäsivät postilenkin ajan. Niihin aikoihin ei monenkaan naisen nimi komeillut linja-auton kyljissä, mutta kylläkin Enne Mäkelän nimi. Enne Mäkelä osti ensimmäisen dieselauton 50-luvun alussa.

 

Liikennöinti jatkui äiti-Ennen johtamana – ja poikien auttamana. 1950-luvulla autoja tuli lisää ja 60-luvulla yritys laajeni yritysostojen kautta. Ostettiin Nils Björkvistin, Niilo Taipaleen, Edvin Heinolan ja Väinö Vastamäen yritykset – ja samalla toiminta-alue laajeni Hämeen lääniin. Tarina kertoo: ”Oli asiakkaita ja monenkirjavaa palvelua. Parhaimpina aikoina auto oli tupaten täynnä, asiakkaita oli tusina tai pari katollakin, kuten kehitysmaissa – ja talvella aura auton edessä. Riuttaskan punatautinen lehmäkin sai Karhuviinansa.”

1970-1980 luku (Antero ja Rauno) – Bussiliikenteen aallonpohja

Antero ja Rauno Mäkelä perustivat Liikenne Mäkelä Ky:n 1971 Enne Mäkelän kuoltua. Siihen saakka pojat olivat olleet äidillään työssä. Antero Mäkelän puoliso, Anja Mäkelä, tuli yhtiöön äänettömäksi yhtiömieheksi. Yrityksellä oli linja-autoliiketoiminnan lisäksi Raunon vetämä huoltoasema Ähtärissä. Parhaimpina aikoina yrityksellä oli liikenteessä yli 30 linja-autoa ja se työllisti yli 60 henkilöä. Sittemmin 1983 Rauno jatkoi huoltoaseman puikoissa ja Anteron perhe jatkoi bussipuolella. Yrityksen kotipaikaksi tuli Keuruu. 

Anja Mäkelä kuoli keväällä 1984 ja Antero Mäkelän lapset: Jukka, Tiina ja Risto ryhtyivät isänsä rinnalle työntekoon. 

1980-luvun lopussa alkoi alamäki. Suurin kilpailija linja-autoliikenteelle oli henkilöauto. Linjaliikennettä ei enää tarvittu samalla lailla, koska ihmiset muuttivat maalta kaupunkiin. Ne ketkä asuivat kaupungissa, ostivat oman auton. Matkustajat vähenivät 55 % vuosivauhdilla katsottaessa 1970-luvulta saakka. Tuolloin karsittiin kannattamattomia linjoja sekä vähennettiin henkilökuntaa. Tiukan kulukuurin ansiosta tästäkin selvittiin. Strategiaksi otettiin keskittyminen tilausajoihin. 

1992 Jukka, Tiina ja Risto perustivat Matka Mäkelä Oy:n ja ostivat isältään Liikenne Mäkelä Ky:n. 

Matkatoimistolla oli parhaimmillaan 2 toimistoa ja työntekijöitä 5. Isoin bisnes oli pakettimatkojen, kuten Tjäreborgin etelänmatkojen tai risteilyiden välitys.

IT-buumin hujakoilla 1990-luvun lopussa toimistolle saatiin ensimmäiset sähköpostit. Pian tämän jälkeen huomattiin, että internet oli tullut jäädäkseen. Vuonna 2000 ryhdyttiin matkatoimiston toimintoja tehostamaan ja 2006 yhdistettiin yrityksen kaikki toiminnot saman katon alle osoitteeseen Mäntymäentie 26 yhden yhtiön, Matka Mäkelä Oy:n alle. Vuonna 2003 perustettiin Club Mäkelä ja keskityttiin oman tuotannon matkoihin ja räätälöityihin ryhmämatkoihin. 2006 henkilökuntaa oli 12 omistajat mukaan lukien ja autoja oli 10. 

2010 – Hulluuden highway: Sosiaalinen media, avoimet rajapinnat, liikenteen vapautuminen… 

2000-luvun lopussa alkoi murros, joka jatkuu edelleen. Sosiaalinen media tuli osaksi arkea. Reittiliikenne vapautui asteittain. Onnibus vauhditti joukkoliikenteen uudistumista. 2009 maailmalta kotiin palanneet serkukset Matti ja Noora tulivat yhtiön palvelukseen kokopäiväisesti. 

2015 aloitettiin sukupolvenvaihdos ja yrityskauppojen myötä Matti, Noora ja Nelli jatkoivat yrityksen johdossa Jukan ja Tiinan jatkaessa vähemmistöosakkaina.

 Niin jatketaan kuin on opittu: mukana työssä ovat paitsi erinomainen henkilökunta ja luksuskalusto, myös kaikki kynnelle kykenevät perheenjäsenet.